Ottaisin lomaa elämästäni jos vain voisin
Pullon halvinta punkkua joisin
siitä juopuisin ja vain sen oisin
Kuuntelisin surkean melankolista suomibluesia
ja kirjoittaisin.
Niin helvetisti minä taas kirjoittaisin
Niin kuin silloin sunnuntaisin
Tunneiksi hukkuisin päähäni
ja pelkäisin sinne jääväni
Vaikka eipä se kai haittaisi.
Minuahan se ei haittaisi
Keinuisin pitkin kaltevaa asuntoamme
Nauraisin ääneen jutuilleni,
keskustelisin itseni kanssa:
- Mitä pidät tästä laulusta?
- Ai mitäkö minä pidän? No mutta kyllähän sinä sen tiedät, sinähän olet minä, höpsö!
Ja sitten nauraisimme makeasti niin, että viini vain hölskyisi laseissamme
Tai siis lasissamme
Ja paskat meillä mitään lasia edes olisi!
Vain pullonsuu ystävänämme
Keskustelisimme intiaaneista, holokaustista
Maailman politiikastakin jopa,
oi, se olisi niin hienoa!
Hulluus selittäisi niin paljon
Paljon enemmän kuin ikä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti