Jotain puuttuu.

Luomet on raskaat, mutta rakastan hiljaisuutta.
Uni saa odottaa.

Tahdon vaaleat hiukset.
Toisaalta en.

Voisko joku ymmärtää mun sanat tuosta vain?

Tarvin niitä asioita, jotka tekevät minusta minut.
Muuten katoan ja sitä minä inhoan.

Kaipaan katuja ja ihmismassoja.
Aurinkoa.
Kaljaa rannalla.
Huolettomuutta.
Mun haaveita.
Mun terävää kieltä, jonka sanat sivaltaa
inhottavasti jos tarve vaatii.
Minne katosivat ajatukset?
Missä mä oon?
Hukassa ainakin, mutta missä se on?